Skip to main content

Sanasto

Tässä monikielisessä sanastossa on selitetty tällä sivustolla käytetyt riskinarviointiin liittyvät tieteelliset termit helposti ymmärrettävällä tavalla. Näillä termeillä ja niiden määritelmillä selitetään tiedotteissa ja huomautuksissa käsitteitä suurelle yleisölle, jolla ei ole asiantuntemusta aiheesta.
Lyhenteet on merkitty isoilla kirjaimilla. Termit on kirjoitettu pienellä alkukirjaimella. Kirjaukset käännetään kaikille EU:n 24 viralliselle kielelle.
Sanastoa päivitetään säännöllisesti. Puuttuvien termien lisäämistä voi pyytää tällä verkkolomakkeella.

Vastuuvapauslauseke: Tässä sanastossa annetut määritelmät on tarkoitettu ainoastaan selventämään sivuston käyttäjille tieteellisiä termejä. Määritelmät eivät välttämättä vastaa Euroopan unionin lainsäädännössä tai EFSAn lehdessä käytettyjä termejä.

K


Genotyypin perusteella määritetty mikrobin alatyyppi. Esimerkiksi bakteerin nimessä Escherichia coli O157 osa ”O157” viittaa bakteerin kantaan.

Aineen syöpää aiheuttava vaikutus, jos eläin tai ihminen altistuu aineelle.

Tuote, jonka avulla suojataan ja pidetään elossa toivottuja kasveja ja tuetaan niiden kasvua tai hillitään epätoivottujen kasvien tai kasvinosien kasvua.

Kasveista, sienistä, levistä tai jäkälistä saatava aine, jota käytetään joko elintarvikkeena tai lääkkeenä.

Viljelykasvien kasvattaminen kasvihuoneissa tai katteen alla (esimerkiksi muovitunneleissa).

Ihmisten, eläinten tai kasvien terveyteen kohdistuva riski, joka on peräisin uudesta lähteestä tai joka johtuu herkkyyden lisääntymisestä tai altistumisesta olemassa olevalle lähteelle.

Tarvittava ruumiintoimintojen kypsyys, jotta vauvan aineenvaihdunta pystyy käsittelemään kiinteää ravintoa eli muuta kuin äidinmaitoa tai äidinmaidonkorviketta, sekä tarvittavat hermoston kehitykseen liittyvät muutokset, jotta siirtyminen imetyksestä syöttämiseen ja syömiseen itse on turvallista ja tehokasta. Tähän kuuluu myös imeväisen heräävä kiinnostus kiinteää ravintoa ja syöttämistä kohtaan.

Myrkylliselle aineelle altistuvien sikiöiden, vauvojen, imeväisten tai lasten kehitykseen kohdistuva haitallinen vaikutus.

Aineista koostuvat seokset, joissa kullakin kemikaalilla voi olla erillinen määritettävissä oleva vaikutus elimistöön ja/tai yhdistetty vaikutus.

Kemikaalille altistumisesta aiheutuva terveysvaara, kuten ärsytys, palovamma tai karsinogeenisuus.

Hyvin pienet määrät kemikaaleja, joita löytyy torjunta-aineille, ympäristömyrkyille taikka muille vastaaville tuotteille altistuneista elintarvikkeista.

Viljelykasveille tehtävä testi, jonka avulla selvitetään, paljonko torjunta-ainejäämiä niihin jää tavanomaisten viljelyskäytäntöjen jälkeen ja kauanko torjunta-aineet ja niiden jäämät pysyvät viljelykasveissa. Testituloksia käytetään taustatietoina, kun laaditaan sääntöjä siitä, paljonko torjunta-ainejäämiä elintarvikkeissa saa olla.

Ruokavaliosta saatavien ravintoaineiden määrä, joka täyttää ravintoaineiden päivittäisen tarpeen puolella tyypillisen terveen populaation ihmisistä.

Tekniikka, jolla indusoidaan spesifejä mutaatioita genomin kohdennetuissa osissa ilman uuden geneettisen materiaalin lisäämistä.

Terveen väestön osa, joka on määritetty tietyn ikäryhmän tai sukupuolen perusteella. Raskaana olevat ja imettävät naiset muodostavat oman kohderyhmänsä erityisen fysiologisen tilansa vuoksi.

Tutkimus, jolla arvioidaan haitallisten ja hyödyllisten aineiden todennäköistä saantia ruokavaliossa. Tällaisessa tutkimuksessa ostetaan yleisesti käytettyjä elintarvikkeita tietyn maan kaupasta ja analysoidaan ne.

Riskinarvioinnissa käytettävä lähestymistapa, jossa huomioidaan tosielämän tilanteiden monimutkaisuus.

Aineen suurin pitoisuus tai määrä, jonka ei havaita aiheuttavan haittavaikutuksia altistuneeseen populaatioon.

Tilastotieteellinen termi, joka kuvaa kahden muuttujan välistä suhdetta (esim. kalsiumin saanti ja luun kasvu).

Kansainvälisesti hyväksytty lähestymistapa, jolla halutaan vähentää eläinten käyttöä tutkimuksessa edellyttämällä, että aina kun mahdollista, on käytettävä vaihtoehtoisia menetelmiä ja/tai parannettava menetelmiä siten, että eläimiä käytettäessä niille mahdollisesti aiheutuva kärsimys minimoidaan.

Haittavaikutus, joka ilmaantuu pienimmällä annoksella, kun herkkä populaatio altistetaan aineelle, esimerkiksi ympäristössä tai ruoassa olevalle toksiinille. Tätä voidaan soveltaa ihmisiin sekä muihin lajeihin, kuten eläimiin, kasveihin tai mikrobeihin.

Pitkäaikainen jatkuva tai jaksoittainen altistuminen aineelle, joka voi vaikuttaa terveyteen ajan kuluessa.

Kemikaalit, joita tarkastellaan ryhmänä, koska ne todennäköisesti vaikuttavat elimistössä samalla tavalla.

Termi, jolla kuvataan sitä, miten altistuminen useammalle kuin yhdelle kemikaalille saattaa vaikuttaa elimistöön. Termiä käytetään kuvattaessa pitkäaikaista altistusta kemikaaliseoksille, kuten torjunta-aineille tai lisäaineille.

Menetelmä, jolla arvioidaan useiden aineiden, kuten kemikaalien, aiheuttamia riskejä terveydelle tai ympäristölle.

Nämä menetelmät kuvaavat eri yhdisteiden vaikutusten ja niiden molekyylirakenteiden välisiä suhteita. Niiden avulla voidaan ennustaa tietyn kemikaalin todennäköiset haitalliset ja hyödylliset vaikutukset vertaamalla sitä muihin kemikaaleihin, joilla on vastaava rakenne.

Annos tai altistus, jonka alittuessa ei havaita haittavaikutuksia.